Tauno ja Nelli joulurauhaa etsimässä on Seija Helanderin kirjasarjan neljäs osa. Kirjassa on mukava ja lämmin juoni. Kuvitus elävöittää kirjan juonta. Nalleista kertova kirja vie joulutunnelmaan.
Avaimen TET-harjoittelija Aino haastatteli Seijaa kirjastaan.
Aino: Ketkä Tauno ja Nelli ovat?
Seija: Tauno ja Nelli ovat kaksi nallekarhua, jotka tulivat Espooseen evakkoperheen mukana Karjalasta.
Aino: Onko kirjassa tiettyä aikaa minne se sijoittuu?
Seija: Tauno ja Nelli -sarjan kirjat sijoittuvat 1940-luvun loppupuolelle.
Aino: Onko Hämärätonttu Harmaanutulla muuta merkittävyyttä tarinaan kuin vaan rauhan tuominen?
Seija: Hämärätonttu Harmaanuttu on melko perinteinen joulutonttu siinä mielessä, että se vakoilee lapsia joulun alla. Kuka on ollut kiltti ja auttanut muita, kuka itsekäs ja ilkeä? Hämärätonttu hiipii nurkissa pimeällä. Se on joskus hiukan itsekäs itsekin ja kaipaisi kovasti kehuja osakseen, mutta sydämessään se toivoo ihmisten ja tonttujen elävän rauhassa keskenään.
Aino: Millaista kirjan kirjoittaminen oli?
Seija: Lastenkirjojen kirjoittaminen on aina ihanaa. Siinä saa uppoutua sadun maailmaan ja muistella, millaista oli olla itse lapsi.
Aino: Nalleilla on kuulemma oikeat esikuvat. Millaisia he ovat?
Seija: Nallekarhujen esikuvia voi käydä katsomassa lelumuseo Hevosenkengässä, kirjan nallet on tehty aitojen museonallejen mallin mukaaan. Nelli-nallen omisti aikoinaan runoilija-kuvataiteilija Marketta Palomäki, jonka perhe matkusti Viipurista sotaa pakoon Etelä-Suomeen 1940-luvulla. Tuolloin Nellin nimi oli Wille.
Aino: Kuvitus on tärkeä kirjan aspekti. Miten ideoitte kuvitusta kuvittaja Anne Stoltin kanssa?
Seija: Anne on todellinen velho, tai ehkä pikemminkin haltijakeiju kuvituksen suhteen. Hänen kynissään ja väreissään on erityistä taikaa. Viestittelimme paljon kuvituksen tiimoilta, ja Annella oli tapana lähettää minulle luonnoksia kommentoitavaksi. Hänen kanssaan on ollut ilo työskennellä.
Aino: Onko Alma Akilinalla esikuvaa?
Seija: Almalla ei ole varsinaista esikuvaa, hän syntyi puhtaasti minun alitajunnastani.
Aino: Miten nallet päätyivät kirjoihisi?
Seija: Joitakin vuosia sitten vietimme yhdeksänkymmenvuotiaan Hilkka-tädin nimipäiviä. Hilkka-täti oli kovin pahoillaan siitä, että lelumuseon nallet eivät pääse tapaamaan ihmisiä museon ulkopuolella, eivätkä kaikki nallet edes mahdu esille vitriineihin. Siinä kahvittelun lomassa tulin luvanneeksi, että tietysti nalleille pitää saada lisää ystäviä. Näin syntyi idea lastenkirjasta.
Aino: Kirjassa vietetään joulua. Mitä joulu merkitsee sinulle?
Seija: Joulu on ollut minulle aina tärkeä rauhan , hiljentymisen ja yhdessäolon juhla. Ihmiset viettävät joulua niiden kanssa, jotka ovat heille rakkaimpia läheisiä. Nyt koronavuonna moni joutuu varmasti olemaan erossa perheestään jouluna, mutta onneksi voimme olla yhteydessä muuten ja hiljentyä kynttilöiden ääreen tahoillamme. Taunon ja Nellin joulukirja tuo vanhan ajan joulun lähelle lukijaa, ja siksi kirja sopiikiin mainiosti isovanhempien ja lastenlasten yhteisiin tai etänä jaettuihin lukuhetkiin.