Kysytään kirjasta: Inspiroivat ja parantavat eläimet

Eläinten seura inspiroi sekä lukemaan että kirjoittamaan. Eläinten läsnäolo tuo lohtua ja virkistää myös senioreita ja sairaita. Lukukoirien ja kirjoitusponien kohtaaminen herättää tunteita ja uusia ideoita.

Tilaa verkkokaupasta

Pirjo Suvilehdon Inspiroivat ja parantavat eläimet -teos päivittää lukijan tiedot eläinavusteisesta toiminnasta ja herättää pohtimaan myös toiminnan eettistä puolta. 

Pirjo Suvilehto

Kysytään: Uusi kirjasi kertoo eläimistä lempeästi ja lämpimästi 

P: Eläimet, nämä moninaiset upeat olennot, ovat minulle tärkeitä. Tämä teos on ollut mielessäni useamman vuoden ajan, ja olen kokenut monenlaisia tunteita kirjoitusprosessia käydessäni. Lempeästi ja lämpimästi on ihana kiteytys – kiitos tästä ilmaisusta.            

Kysytään: Kerrot kirjassasi esimerkiksi hevosista, koirista, alpakoista ja aaseista hoitosuhteissa ja inspiraation lähteinä sekä taiteen muusana? 

P: Kyllä. Kirjan nimi, Inspiroivat ja parantavat eläimet, kertoo jo itsessään paljon. Tärkeimpänä eetoksena tässä teoksessa koen eläimen kunnioittamisen – olipa laji mikä tahansa. Ajattelen, että olemme (me ihmiset ja eläimet, ihmiset ja ei-ihmiset) parhaimmillamme hieno parivaljakko, joka tuo toinen toisensa elämään kumppanuutta, hyvinvointia ja iloa, mutta myös vastuuta. 

Puhun kirjassani myös uudesta eläinkäänteestä, jossa ihmisen tyrannimainen valta-asema pitää kyseenalaistaa ja meidän ihmisten täytyy löytää uusi arvomaailma myös suhteissamme toislajisiin. 

Haluan koota kansien sisään myös tietoa ihmisten ja eläinten kohtaamisista niin parantamisen, terapian, taidetyöskentelyn kuin koulutusmaailmankin vaihtuvilla kentillä. Eläimet ovat mahtavia kumppaneita monessa, ja ihmisellä on paljon opittavaa. Tätä oppimista tehdään muun muassa eläinavusteisissa kohtaamisissa.

Kysytään: Mitä uutta havaitsit kirjoittaessasi tätä kirjaa? 

P: Koin valtavan sisäisen mullistuksen lukiessani filosofisia teoksia eläinlajeista ja uudenlaisesta maailmanjärjestyksestä, jossa ihmisen kova tehokulttuuri pitää tuoda näkyväksi ja ehdolliseksi.

Kysytään: Onko kokeneen kirjailijan kirjoitusprosessi aina samanlainen? 

P: Minulla on yleensä selvä suunnitelma siitä, millaisen kirjan teen, millä aikataululla, millaisella rakenteella ja millä sisällöllä. Tämän kirjan kanssa koin epävarmuuden hetkiä siksi, että innostuin löytämään aina uutta ”nurkan takaa”. Aikataulu ei kuitenkaan saisi venyä eikä kokonaisuus paisua. 

Minusta tuntuu, että kirjani voisi olla monin verroin nykyistä paksumpikin, mutta halusin siitä napakan paketin. Jouduin koronan vuoksi aloittelemaan teosta etämeiningillä, puhelin- , sähköposti- ja Zoom-haastatteluin, mutta onneksi pääsin myös todellisiin kohtaamisiin. Prosessi on ollut ihanan moninainen ja rikas.

Kysytään kolme nopeaa kysymystä: 

1. Kissa vai koira? 

P: Molemmat 

2. Lempituoksusi, ja missä voit haistella sitä?

P: Kyllä se taitaa olla jasmiini. Se tuoksuu toisinaan hyvin maanläheisenä tuulahduksena jopa laitumella. Voin tuoksutella sitä myös jasmikkeen pensaassa, kukkakaupassa, kasvitieteellisessä puutarhassa ja tietenkin eteerisenä öljynä. Jasmiinin kaikilla tuoksuvivahteilla on oma luontonsa. Jasmiiniin liittyy myös muistoja. 

3. Millä kolmella sanalla viitoitat lukijan uuden kirjasi pariin?

P: Inspiroidu, nauti ja oivalla!