Satu Leisko: Ihmisenhaltija on tyyliltään synkkää fantasiaa

"Laitoin oven säppiin, istuin sängylle ja hypistelin leipiäni.
Alakerrasta ei kuulunut mitään. Talo oli aivan hiljaa.
Nurkissa kaikki pikkuolennotkin pidättivät hengitystään,
painautuivat kolojensa perälle piiloon."


Satu Leiskon Ihmisenhaltija aloittaa uuden romaanisarjan. Kuva: Laura Oja


Teokseni Ihmisenhaltija ilmestyi elokuun puolivälissä 2023. Se on nuorille aikuisille suunnattu fantasia, mutta se sisältää useiden eri tekstilajien piirteitä. Lukijasta riippuu, mihin niistä hän haluaa tarttua ja mitä pitää itselleen tärkeimpänä. Teoksen reaalimaailma Kuustenkylä on kuin mikä tahansa metsäinen pikkupaikkakunta, mutta siellä elää ihmisiltä piilossa fantastisia olentoja. Tämä on ns. matalalle fantasialle tyypillinen lähtökohta. Teos sisältää romanttisen juonteen, suomalaiseen mytologiaan liittyviä teemoja sekä murhamysteerin. Kerronnassa on läsnä jatkuva pelko, joka liittyy päähenkilön perheeseen.

Itse mielelläni luen Ihmisenhaltijan moderniksi synkäksi fantasiaksi (dark fantasy). Tämän genren keksijänä pidetään amerikkalaista Gertrude Mabel Barrowsia (kirjailijanimimerkki Francis Stevens), joka kirjoitti fantasiatarinoita vuosina 1917–1923. Lajityypin määritelmä on elänyt runsaasti ja vaihtelee edelleen riippuen siitä, millaisesta teoksesta on kyse. Esimerkiksi pelimaailman synkkä fantasia voi olla hyvin erilaista kuin kaunokirjallinen synkkä fantasia.

Suomalainen Risingshadow määrittelee synkän fantasian fantasiakirjallisuudeksi, jossa on tavallista fantasiaa tummempia elementtejä. Lajityypin teoksissa on synkkä ja uhkaava tunnelma. Rajanveto synkän fantasian ja kauhukirjallisuuden välillä voikin olla hankalaa. (Risingshadow. Synkkä fantasia: https://www.risingshadow.fi/library/genre/dark_fantasy )

Synkässä fantasiassa kauhu tai pelko on jatkuvasti läsnä, mutta tarina ei kuitenkaan täytä perinteisiä kauhukirjallisuuden määritelmiä. Tarinassa voi toisaalta olla myös sellaisia fantasia- tai muita elementtejä, jotka vievät sitä pois kauhun perinteisistä määritelmistä.

Synkkänä fantasiana pidetään esimerkiksi Neil Gaimanin Sandman-sarjaa sekä teosta Coraline varjojen talossa. Mielenkiintoinen viimeaikainen esimerkki modernista synkästä fantasiasta on amerikkalaisen fantasiakirjailija Holly Blackin aikuisille suunnattu Book of Night -sarja. Sen päähenkilö Charlie Hall elää maailmassa, joka kovasti muistuttaa amerikkalaista urbaania työväenluokkaista yhteiskuntaa. Kirjan henkilöt kamppailevat toimeentulostaan pienipalkkaisissa ammateissa sekä pätkätöissä ja koettavat selviytyä omista ja läheistensä mielenterveys- ja päihdeongelmista. Toisaalta Charlie Hallin maailmassa on mahdollista muokata, myydä ja ostaa ihmisten varjoja. Lahjakkaimmat ja sinnikkäimmät ihmiset voivat saada varjonsa taikaantumaan ja toimimaan omistajansa hyväksi maagisina olentoina. Ihmisiin ei voi luottaa, ja päähenkilöä vaanivat niin yliluonnolliset kuin hyvinkin realistiset vaarat. Synkälle fantasialle ominaisesti päähenkilö Charlie ei myöskään ole mikään täydellinen tyyppi: hän ei ole ulkoisesti tai sisäisesti perinteinen (hoikka ja eteerinen) sankaritar ja toisinaan hän tahallaan toimii tuomittavilla tavoilla.

Ihmisenhaltija-teokseni päähenkilön, Tuulin, maailmassa muut ihmiset eivät tiedä tai halua tietää, mitä hänen kotonaan tapahtuu ja millaisista asioista hänen on selviydyttävä. Toisaalta Tuuli ei osaa odottaa kaikkea sitä, mikä häntä odottaa kodin ulkopuolella, Ihmisenhaltijan fantastisessa maailmassa.


"Kun nukahdin, näin outoa unta, jossa hyökkäsin vihollisiani vastaan. Olin täynnä vihaa ja julmuutta ja voimaa, jota kukaan ei kyennyt päihittämään. Heräsin haukkoen henkeäni. Unessa olin ollut metsän vaalea nainen. Se oli hengittänyt sisälläni, tappanut minun käsilläni eikä välittänyt, mitä kenellekään hänen uhreistaan tapahtui."


Sitaatit poimittu Satu Leiskon romaanista Ihmisenhaltija.


Voit tilata romaanin Avaimen verkkokaupasta.